Lähti nousemaan mukavuusrajoista. Siitä että niiden olemassa olo alkoi harmittamaan, riittävästi.

Alkoi ottamaan päähän sellaisen asian toteaminen että mukavuusrajat oli esteenä tehdä asioita joita halusin tehdä. Sosiaalisuuden kautta. Tuli sen tarpeen tuomana. Introvertistä mettänpeikosta kun alkaa tuntumaan sille, että huvittaisi hakeutua ihmisten seuraan, niin se tarve sitten nousee olemaan niihin mittasuhteisiin että sitä alkaa tarttumaan asiaan ja toimeen, vain huomatakseen että niin, ne mukavuusrajat on aitana ympärillä. 

No. Ei ole enää. Niitä mukavuusrajoja. Se kun on yksi supervoima sekin, että sitä saa katseenkin voimalla taspahtumaan taikoja. Sillä, katseen voimalla katosivat, lakkasivat olemasta. Samaan syssyyn se meni kyllä se introvertti mettänpeikkokin. Lakkasi olemasta. Ikävän tai kaipauksen tunnetta tästä irtipäästöstä tuskin tulen kohtaamaan. Uudet sanat, joilla määritellä itsensä, hakee vielä muotoaan, ajatuksen alkaessa jo muotoutua. 

Niin. Ne mukavuusrajat. Ihmisyyden illuusiota, ihmisyyden uskomusjärjestelmän kieroa tuotosta kertomaan mitä, missä ja miten ei ole hyvä. Saattamassa rajojensa sisään kaiken sellaisen mikä saisi ajattelemaan niistä muotouvan laatikon ulkopuolella olevia asioita. Täysin tarpeettomasti rajaamassa sellaista mikä rajatonta. Tympeä ihmisyyden keino saada pysymään ihmisyyden, egon vankina. Siis illuusio. siitä päätellen että lakkasi olemasta. 

Minä voin ja minä pystyn. Lakkaa ne mukavuusrajat olemasta silläkin että niiden yli vain yksinkertaisesti kiipeää niistä sen enempää välittämättä, antamatta niiden rajata ulkopuolelle sellaista mikä tuntuu hyvälle ja mitä kohti niin valtava veto että alkaa harmittamaan. Viimeistään sitten siinä kohtaa kun alkaa harmittamaan riittävästi. 

Vaatii vain sieltä laatikosta kiipeämistä ja sen laatikon kurttaamista ja varmuuden vuoksi vielä kierrätyslootaankin viemistä, sillä taatusti lakkaa olemasta. Niinpä niin. Mikä vapaus! Mikä ihan taivaallinen vapaus antaa ajatusten lentää taivaankaan olematta rajana, ihan mieletön kokemus tallennettavaksi olemaan osa kokemusmaailmaa! 

 

Vapaus. Ihan taivaallisen huikea tunne.

Ihan sanoinkuvaamattoman kaunis.