Tiedän että ulkopuolella tuulee. Kuulen tuulen ujeltavan ja humisevan.

Tiedän että se ei ole minun tuuleni. Se ei ole se, jonka keskelle menisin seisomaan, levittäisin käteni ja antaisin nauraen tuulen puhdistaa. Se ei ole minun tuuleni. Muiden, ei minun. Minun paikkani on itsessäni, omassani. Rauhoittua sen äärelle. Olla minä.

Minun tuuleni antaa siivilleni voiman alle kuljettaa omia polkujani. Lentää sinne ja siellä missä on minun paikkani.

Portit on auki kulkea. Minun tehtäväni on etsiä, kertoa ja näyttää. Se on minun tuuleni tehtävä, antaa voima siipien alle.

Olla minä siellä missä olen minä. Kaikki kaikkeudessa. Meistä jokainen.