Kuinka monta kertaa se ajatus lienee pyörinyt ajatuksissa? Kuinka monta kertaa vuosien varrella mieltä myllertänyt ne sanat, jotka olisivat halunneet tulla nähdyiksi, jäädä talteen katsottavaksi oikeaala hetkellä. Muistuttamaan läsnäolollaan miten kehä pyörii akselinsa ympärillä yhtä uudestaan ja uudestaan. Muistuttamaan siitä mitä jo koettu ja nähty, mitä jo kerran läpi käyty, antamaan voimaa olemassaolollaan pysähtymiseen ja ajattelemiseen.

Olemaan muistona kuljetusta tiestä. Sen kauneudesta ja kivikoista, pienistä onnen hetkistä kasvamisen kivun keskellä.

Nyt se on. Oma paikka.