Todellisessa olevaisuudessa ehkä vain henkäys. Ihmisen ajassa päiviä, viikkoja, kuukausia.

On aikoja että vesi seisoo. Vain on.

Ihminen on kuin seisoisi lätössä josta vesi hiljalleen haihtuu toiseen olomuotoon. Varpaatkin ehtivät kuivahtaa. Kunnes jälleen vesi muuttaa olomuotoaan. Sataa monsuunin lailla ympärilleen muodostaen tulvan. Virtaa eteenpäin suuren hyökyaallon lailla. Antaen kuivahteneille varpaille, koko keholle, jälleen voimaansa kasvaa ja kasvattaa uutta. Mennä eteenpäin. Uida vahvoin vedoin eteenpäin.

Tai kellua veden keveydessä ja kauneudessa.

 

Vesi ja veden voima.

Elementeitä omin. Syntymästä saakka se, mikä itseäni. Minua. Minä.

 

Muutos.

Veden olomuodot. Vapaus ja voima tulla ja olla. Mennä. Muuttua.

Alati ja koko ajan.

Olla siinä. Olla se.

 

Vesi. Muutos.