On se. Paljon.

Meistä jokaisella.

Koska itse me luomme oman tulevaisuutemme.

 

Kuulostaa ihan facebookin lillunlällynjuttusysteemihässäköiden tekstiltä, joista jokainen yrittää sanoillaan kohentaa lukijansa elämänlaatua. Tiedän. Tähän kun lisäisi vielä jotenkin vaikuttavan maisemakuvan tai kuvan vaikka kynttilästä niin vaikutelma olisi myös visuaalisestikin täydellinen.

En lisää, enkä kirjoita huviksenio niitä sanoja.

"Sinä luot itse oman tulevaisuutesi".

Koska niin se menee. Enkä kuittaa myöskään olankohautuksella, koska tähän keskityttävä itsekin. Jokapäivä. Ihan jokaikinen. Meistä ihan jokaisen.

Mitä sinä ajattelet? Oletko koskaan ajatellut että ajattelet ajatuksissasi? Ajatteletko? Voiko joku olla ajattelematta?

Mitä sinä ajattelet itsestäsi? Miten kohtelet itseäsi ajatuksissasi? Moititko itseäsi tekemättömistä hommista, joista suurinosa on kuitenkin aivan turhanpäiväisiä? Murehditko asioita ajatuksissasi? Kenties raha-asioita, serkun kummin kaiman kinttuvaivaa vai naapurin kivemman näköistä pihakeinua? Miksi? miksi sinä tuhlaat elämänaikaasi joka raksuttaa koko ajan täysin hyödyttömään turhuuteen? Muuttuuko se naapurin kiikku rumemmaksi tai oikeneeko ne raha-asiat murehtimalla niitä? Serkun kummin kaiman kinttua saa toki ajatella ja mietiskellä aivan vapaasti, se on jopa suotavaa, jos teet sitä kaukoparannusta ajatellen, mutta muuten, miksi?

Miksi moittia itseään tekemättömistä hommista? Onko sillä niinkuin ihan poikeasti mitään merkitystä imuroiko sitä tänään vai huomenna, onko juuri se oikean merkkinen sisustuskippokuppi juuri oikeinpäin juuri sillä oikealla pöydällä tai onko silläkään mitään väliä onko se sänky pedattu vai ei. Niinku ihan oikeasti, onko sillä millään mitään väliä? Kaatuuko se maailma jos vaikka istuisi hetkeksi miettimään jotta miksi murehtia sellaista mikä sillä ei muutu miksikään?

Tuntuisi paljon viisaammalta keskittyä asioihin joilla merkitystä itsensä kannalta. Iloisiin ajatuksiin. Jos ei mittän muuta niin onnitella itseään siitä että istahtaa hetkeksi katsomaan ympärilleen. Sekään ei ole kaikille itsestäänselvää, lopettaa se suorittaminen, pysähtyä ja vain olla. Ajatella kauniita ajatuksia, miettiä niitä päivän onnellisia hetkiä, onnitella itseään jostain mikä mennyt hyvin tai nähdä vaikka ikkunan takana oleva kauneus, olkoon sekin vaikka vesipisara ikkunassa. Viedä niitä ajatuksia kohti kauneutta, iloa ja hyvää mieltä.

Pessimisti ei pety, mutta ei myöskään kuole hymy huulilla. Pessimistiltä kun jää elämä elämättä ja sen kauneus näkemättä.

 

Kun niillä ajatuksilla on mahtinsa. Ihminen on vaan sellainen että alkaa seuraamaan ajatuksiaan, sillä luomme oman tulevaisuutemme. Jos se on sitä aijaijaita ja voivoivoita niin melko nopeasti elää sen surkeuden keskellä, muiden samaa mantraa hokevien seurana jolloin kertoimet senkun lisääntyy koska seurassa tyhmyys tunnetusti ei ainakaan vähene. Kun se voisi olla niitä pieniäkin onnellisia ajatuksia, joista jokainen hakeutuu toistensa seuraan ja ennenkuin huomaakaan, tajuaa olevansa kaltaistensa seurassa. Ja levittävänsä sitä hyvää mieltä sinne synkempäänkin seurakuntaan.

Kokeile vaikka.

Hymyile. Kun sen enempää ei tarvita jotta se lumipalloefekti lähtee liikkeelle. Hymyile, ja se kelle hymyilit hymyilee ehkä seuraavalle ja niin edelleen. Hyvä mieli tarttuu, eikä ole keltään ainakaan pois jos niin teet juuri sinä. Hymyile. Ennemmin tai myöhemmin huomaat että kaikki muutkin ympärillä hymyilee. Ja tiedätkö mitä? Vaikka tulee tietenkin myös se huonompi päivä, niin silloinkin ne muut jaksaa hymyillä, koska ehkä juuri sinä laitoit sen lumipallon pyörimään. Huonompikin päivä on helpompi kestää kun ympäristö ei ole komppaamassa naama nurinpäin vaan kannustamassa ja tukemassa jotta jaksat kävellä sen seuraavan ja vielä sitä seuraavankin askeleen.

 

Kun ei se ole rakettitiedettä, eikä siihen tarvita ydinfyysikon tutkintoa. Riittää että juuri Sinä mietit ja ajattelet mitä ajattelet. Ympäristöstä ja varsinkin itsestäsi. Ja ehkä on myös hetkiä että on todella järkevintä olla ajattelematta yhtään mitään. Hiljentää tahtia, pysähtyä ja olla hiljaa. Ajattelematta mitään. Se on hyvä vaihtoehto sille rypemiselle.. Ja muutenkin.

Joskus on hyvä olla hiljaa. Ja vain olla. Ajattelematta mitään.