Joo,o. Se on tosiaan elämä täynnä valintoja. Minäkin tein omani. 

Ehkäpä loma-anomus kuultiin ja siihen reagoitiin. Aivan täydellinen totaalinollaus ja nopeammin kuin aavistinkaan. Ja mitäpä siihen tarvittiin? No yllätys että pyyntö ja vastaanottaminen. Ja kuinka paljon siitä ilahduin että tuli luonnostaan, siis olen oppinut olemaan tarvitseva ja ottamaan vastaan. Erityisen suuren ilon aihe! Niin täydellinen kokonaisuuden tosiaan nollaus että tässä tunteessa nyt vain olen, ja nautin. Ihan puhtaasti nyt vain nautin. Tuntuu tässä kohtaa aivan täydelliselle lomalle. Hetkessä olevana niin huikea fiilis kaiken muutosrytinän jälkeen että sitä vaikea pukea sanoiksi. 

Siis oppinut myös pysähtymään ja olemaan hetkessä. Katselemaan hetken ja hetkien kauneutta. Oppinut olemaan se hetki. Kaiken elämässä olleen kiireen jälkeen tuntuu sekin hyvälle. Isoja asioita mennyt perille, valunut olemaan osa kokonaisuutta. 

Loma on loma, lomalla saa fiilistellä ja nauttia olemisesta. Katsella ympärille ja ihmetellä näkemäänsä. Tai niin ajattelen että lomalla voi tehdä. 

Katsella ympärille ja ihmetellä näkemäänsä. Tuntuu että siinä on nyt todellakin sitä ihmeteltävää. Tullut sellainen ajatus ja tunne että mitä ympärillä näen, on oma totuus. Se minun ihan ikioma oma totuuteni. Sellainen joka minä ja minun. Että seisonkin yhtäkkiä omassa totuudessani ja näen sen itse sitä kenekään peilaamatta. Voisiko sitä omaa totuutta edes peilata toiselle tai toisesta? Voisiko sitä nähdä mistään peilistä? Näkyykö peilauksena se kuka olet, rakentuuko se minuus peilatun ympärille? Ja kun se on rakentunut niin jatkuuko prosessi oman totuuden etsimisellä ja löytämisellä? Lomalla on hyvä olla myös pohdittavaa.. 

Oma totuus. Vain minun totuuteni, sellainen mitä muut ei voi tietää, koska jokaisella oma totuutensa. Ymmärrätkö, se kaikki, se ihan kaikki on juuri sinussa. Meissä jokaisessa. Oma totuus. Ja mitä tapahtuu kun se oma totuus löytyy? Mitä tapahtuu kun alkaa ilmentämään omaa totuuttaan? Niin. Tämä nyt sellainen oikeasti pohdittava asia. 

Mitä tapahtuu kun ensin näkee itsensä ja sen jälkeen löytää totuutensa jossa seisoo tukevasti sitä omaa totuuttaan sillä ilmentäen? Saako se ihmisen loistamaan sitä sellaista kaikkeuden kirkkautta mitä silmä ei erota mutta minkä taatusti jokainen lähelle osuva tuntee ja vaistoaa? Niin kuin todettu, tosiaan sellainen oikeasti pohdittava asia. Ja mikä merkitys sillä on että ihminen loistaa sitä kaikkeuden kirkkautta? Mitä se tekee ympäristölle ja lähelle osuville? Onko se keneltäkään pois jos loistaa kirkkauden valoa ympärilleen? Mistä pääsemme aiheeseen majakka. Yksi ikuinen lempiaihe. Mikä on majakan tehtävä? Miksi niitä on olemassa? Mikä niiden merkitys on ja on ollut? Mitä ovat kulkijoille tarjoilleet ja tarjonneet olemassaolollaan? Niin, Mikä merkitys sillä on että ihminen loistaa ympärilleen olevaa kirkkautta? 

Tiedän seisovani omassa totuudessani. 

Tiedänkö siitä kaiken valmiiksi? Onko se tuttu viimeistä peränurkkaakin myöten? 

Vai onko se seuraava askel polulla? 

Seistä itse omassa totuudessa niin tiiviisti että se tulee ajallaan tutuksi, sitä viimeistä peränurkkaakin myöten. Rakentaa, hioa ja siivota sitä omaa totuutta muutoksen virrassa sen ollen kuitenkin oma. Se ihan ikioma. Miettiä ja pohtia, etsiä ja löytää. Nyt ne tärkeimmät, itse ja itsestään. Koska kyllä, siellä on se kaikki. 

Sitäkö uusi on? Silläkö sitä rakennetaan? Olemalla omassa totuudessa loistaen sen kirkkautta? Koska eikö kaikki epävarmuus ja epäröinti lopu siihen että löytää omansa? Ja siihen että on siinä omassaan?Jos itse etsii ja löytää omansa niin eikö se ole silloin tuttu juttu? Miten sitä voisi kukaan toinen tuoda tai kertoa olemaan koska olisiko silloin enää tuttu juttu? Vai toisen omaa ja siten sen ollessa vierasta? Tätä voisi pyöritellä loputtomasti.

Lomailu tekee selkeästi hyvää. Antaa virran virrata kun kerran virtaa, mitäpä tuota tukkimaan ja sillä patoamaan. Saa soljua. Tuntuu että taidan viettää ja juhlia nyt ihan perusteellisesti tätä sadonkorjuujuhlaa. Nauttia siitä kaikesta mitä itse olen kylvänyt ja minkä kasvua on rakkaudella vaalittu ja minkä sato käsissä kerättävissä ja kerättynä. Saa olon tuntumaan kovin juhlalliselle. 

Arki palaa ajallaan, lomamieli on nyt hyvä mieli.