Tekisi mieli todeta että otetaan kolmio koska maailma on täynnä erilaisia kolmioita. Joka paikassa on kolmioita ja joka asian suhteen muodostuu kolmio, mutta otetaan ympyrä. Se kuvastaa helpommin. 

Piirretään paperille ympyrä, vapaalla kädellä tai harpilla, se on ihan sama. Kunhan on ympyrä. 

Piirretään ympyrän keskelle piste. 

Se piste ei kuvasta ihmistä vaan olkoon vaikka lipputanko, se kuulostaa juhlalliselle. 

Ympyrä ja ympyrän keskikohta. 

 

No niin. Ajatellaanpa. On siis ympyrä ja sen muotoinen tontti, omistajansa rajat. Keskellä se lipputanko, jonka vierellä se talo taikka mökki, asumus kun asumus. Teltta taikka laavukin käy. Ehkäpä myös niitä varastoja, tai jotain muita ulkorakennuksia. Sauna lammen rannalla suodaan myös. Sekin käy. Kunhan on omistajansa näköinen. 

Minkälainen on jokaiselle juuri se sopiva tontti, jonka rajoja ympyrän reunat kuvastaa? 

Lipputanko kuuluu olla, mutta muuten? Rakennusten luonne ja määrä?

Entäpä kasvillisuus?

Kuinka paljon on omistaja kiinnostunut tonttinsa siisteydestä? Saako kasvillisuus rehottaa villinä ja vapaana vai leikkaako kasvillisuutta kesties robottileikkuri? Entäpä kasvillisuuteen kuuluvat puut? Tarvitseeko mahdolliset rakennukset puuta lämmetäkseen? Omistaako tontilla asuva moottorisahan jolla työ käy joutuisasti vai lähdetäänkö puumetsään varusteena normisaha? Entäpä mitä tapahtuu kaadettujen puiden jättämälle tilalle? Istutetaanko sinne uusia taimia kasvamaan vai leikkaako se robottileikkuri taimetkin mennessään? Onko koko tontti yhtä suurta nurmikenttää? 

Mitä ajatellut ja kuvitellut  rakennukset ja kasvillisuus ihmisyydessä edustaa? 

Minkälainen on juuri sellainen sopiva tontti, jolla viihtyä?

Nurmikenttä robotteineen mikä mahdollistaa lepotuolissa tai riippumatossa makoilun vai enemmän sellainen työsiirtolamainen kokonaisuus missä puuha ei lopu koskaan? 

Niin. Tämä ajattelemisen arvoinen asia. 

Se oli kohta tontti ja sen sisällä oleva. 

 

Sitten päästään rajoihin. 

Näkyykö tontin rajat? Sieltä riippumatosta? Näkyykö tontin rajat lipputangolle mahdollisen rehevän kasvillisuuden seasta? Vai riittääkö että niiden olemassaolon tietää? Entäpä sitten jos robottileikkuri menne rikki tai moottorisahasta menee ketju poikki, eikä uutta taikka varaosaa ole? Mitä sitten tapahtuu? Villiintyykö koko tontti vai tuoko ajatukset vaihtoehtoja olemaan? Viikate ja kirves ehkäpä? 

Sitten se oleellinen, kokeeko tontin omistaja tarvetta tehdä asialle mitään? Nouseeko olemaan tarve tehdä asialle jotain? 

 

Mitä tapahtuu jos lepotuoli tai riippumatto vetää enemmän puoleensa? Jollain viiveellä tontti kasvaa umpeen? Jos näin, niin mitä sitten? Elämä lipputangon ympärillä kulkien pienen pieniä polkuja ehkä rakennuksesta toiseen? Elinpiiri kutistuu? Haittaako se? Onko sillä merkitystä? Vai onko se ihan ok? Lipputanko ja rajat, jotka on, vaikkain rehevöinen kasvillisuuden takana jos ei nyt saavuttamattomissa niin ainakin suuren työn takana. Silti ne on. 

Vaan entäpä jos omistaja moottorisahan sammuttua hakeekin tosiaan sen kirveen ja alkaa paiskimaan sillä luultavasti hartiavoimin töitä? Ihan vaan pitääkseen tonttinsa kuljettavassa kunnossa. Ehkä sillä viikatteella niittää polkuja olemaan jättäen kasvavat puuntaimet rauhaansa kasvamaan, mutta niin että tontilla pääsee tuuli humisemaan ja koko alue, se tontti, on ja pysyy käytössä. Onko sellainen tontin omista onnellisempi tai elämäänsä tyytyväisempi kun naapuri, joka makoilee riippumatossaan? Huomaako sitä eroa ennenkuin tullaan sinne rajoille? Olettaen siis että lähtökohtaisesti tontit samankokoisia. 

Niin. Ennenkuin tullaan rajoille. Entä sitten? 

Riittääkö ne olevat rajat? Kokeeko riippumatossa makoileva tai kirveen kanssa ehkä hiki päässä tehnyt rajat sopiviksi? Riippumatossa asia ei ehkäpä nouse edes ajatuksiin taikka sen kiinnostavuus lakkaa olemasta hyvinkin nopeasti. Entäpä tämä hiki päässä puuhastellut? Tuleeko rajan tullessa vastaan se ajatus että tämäpä on hyvä juuri tälläisenä, tämän jaksan pitää mieleisenä, tähän tonttiin riittä voimat ja mielenkiinto, että raja on juuri tuossa juuri hyvä? Kaikki vaihtoehdot sallittuja, koska elämä on niitä valintoja täynnä, ja niiden tekemiseen täysi vapaus. 

Muuta mitäpä sitten jos käykin niin, että kirveen ja viikatteen kanssa tehdessä onkin voimat kasvaneet? Ja sen kautta tekemisen ilo ja riemu astuu olemaan. Mitä sitten tapahtuu rajoilla seistessä? Tuleeko ajatus että rajoja voisi venytellä ja paukutella suuntaan taikka toiseen? Kasvattaa sitä omaa tonttiaan sellaisiin mittoihin mikä riittää itselle? Sellaiseksi mihin voimat piisaa koska ihan pitää mahdollinen rajojen siirtely ulospäin omalla työllä raivata olemaan.

Tässä kun ei ole kyse siitä että mikälie maanmittauslaitos tulisi tuntitaksalla kilometrikorvauksien kera mittailemaan lisämaata tai että mikälie viranomainen tulisi sakottamaan mikäli uskaltautuu astumaan tonttinsa ulkopuolelle. Tässä kun on enemmänkin kyse siitä että sitä tonttia kyllä piisaa ihan juurikin niin paljon ihan jokaikiselle kun mitä katsoo haluavansa ja pystyvänsä hoitamaan. Oletuksena vain että lähtökohtaisesti edes alkuun kaikilla samankokoinen. Ja koska raha ei ratkaise, sillä ei nyt saavuteta tässä kohtaa mitään, lakkaa vaihtoehto myymisestä ja ostamisesta olemasta ja sen kautta joko rahassa rypimisen tai köyhtymisen vaara samoin. 

Kyse myös itsensä haastamisesta. Kokeeko sen tarpeelliseksi? Tuoko se iloa olemiseen ja kulkemiseen? Vai tuntuuko helpompi paremmalta syystä tai toisesta? Ja on edes helpompaa tai vaikeampaa? Vai onko vain sopivaa?

Makoilla riippumatossa tai pakata eväät reppuun ja lähteä sinne rajoille raivaamaan uutta ja sillä muuttaa tonttinsa rajoja. Tai jotain siltä väliltä. Onko vain sopivaa vailla vaikeaa tai helppoa? Vai onko kaikessa kyse valinnoista ja sen kautta siitä mitä jokainen elämästään ja elämältään haluaa? Mikä riittää vai riittääkö mikään? Mikä tuo ilon vai tuoko mikään? 

Mitä kenellekin tarkoittaa itsensä haastaminen. Se voi olla ihan yhtä hyvin sitä, että tohtii mennä rakennuksesta ulos sinne riippumattoon sen lipputangon juurelle kuin se, että kävelee ison eväsrepun kanssa rajalle raivaamaan sitä rajaa uusiksi. 

 

Itsensä haastaminen. Onko se tahdon asia? Onko se valinta?