Onko rohkeus syntymälahjaa vai opittua?

Onko seura tehnyt kaltaisekseen ajan saatossa vai onko vaan käynyt tuuri olla etupäässä jonossa jossa jaettu rohkeutta?

Vai onko elämä itsessään muokannut ihmistä? Tuuppinut, potkinut ja rakastanut niin, että on ihminen ymmärtänyt rohkeutensa. Elämäkö kantanut niin että on uskaltanut?

Vai tarkoituksella saanut syntymässään lahjaksi. Syystä.

Niin.

 

Ajatuksia joita hetkessä tuumiskellut. Konkreettisia tilanteita, joissa ymmärtänyt oman vahvuuden. Ymmärtänyt kuinka kiitollinen saan olla rohkeudesta.

Rohkeudella tarkoitan tässä kohtaa kai ennenkaikkea uskallusta olla oma itsensä. Häpeilemättä ja ujostelematta olla sitä mitä on. Rohkeutta katsoa peiliin tyynenä ja levollisena. Tiedän kuka olen ja mitä olen. Pidän siitä kuka olen ja mitä olen.

Tarkoitan kaiketi myös sitä rohkeutta puhua. Onpa se lahja toki myös kiipeliin saattanut ihmisen monituisia kertoja elämän varrella, mutta myös kantanut silloin kun jalat pettäneet alta. Se on se puhumisen lahja vähän sellainen monitahoinen taito. Mutta nostanut hetkillä jolloin on saanut puhutuksi ulos sen tuskan ja kivun. Hetkiä jolloin ei ole ollut enää mitään menetettävää. Välillä on vaikeista asioista puhuttu kyynelten läpi, välillä hymyillen rupattelusävyyn kahvipöydässä, välillä nauraen, aina on kuitenkin sanoina tunteet ulos tulleet.

Josta päästään jälleen aiheeseen itsestäänselvyydet.

Konkreettisia tilanteita, joissa ymmärrän. Todellakin ymmärrän olla kiitollinen rohkeudesta jolla siunattu syystä tai toisesta, kiitollinen todellakin myös niistä omista ihmisistä. Niistä timanteista joille voinut nyt vaikka puhua aina joko sitten kyynellet kasvoilla tai ääneen nauraen, mutta puhua. Vakavista asioista, iloisista asioista, kaikesta. Jakaa puolin ja toisin sanoin elämään kuuluvaa moninaisuutta. Se on iso ilon aihe. Unohdan vaan joskus että se kaikki ei ole kaikille itsestään selvää.

 

Olla itsensä kanssa itsessään onnellinen. Voima ja rohkeus ilmaista itseään. Tietää kuka on ja pitää siitä kuka on. Minä aina välillä unohdan kuinka suuri se lahja on. Asioita, joita kukaan meistä ei rahalla saa.

Ei rahalla vaan rohkeudella.

Mitä hävittävää on?